Helsingin Maalariammattikoulu

Kiian haastattelu väyläopinnoista

Eve Autio — Tue, 13 Oct 2026 08:02:46 +0000

Väyläopinnot mahdollistavat siirtymän korkeakouluun jo opintojen aikana

Helsingin Maalariammattikoulussa opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa väyläopintoja ammattiopintojen loppuvaiheessa. Väyläopinnoissa opiskelija viimeistelee tutkintoaan samalla, kun aloittaa korkeakouluopintoja. Tänä syksynä yksi HMAK:n opiskelija, Kiia, aloitti opinnot Metropoliassa ja jatkaa samalla HMAK:n opiskelijana valmistumiseen asti. Väyläopinnot HMAK:n opinnoissa menevät valinnaisen aineen opintoihin.

Sisustusalan opiskelija Kiia valmistuu HMAK:sta jouluna 2026. Hänen tavoitteenaan on jatkaa rakennusmestariopintoihin, ja väyläopinnot (15 opintopistettä) antavat mahdollisuuden ottaa etumatkaa korkeakouluun jo ennen ammatillisen tutkinnon valmistumista. Jos opintoja on saanut hyvällä koulumenestyksellä suoritettua, rakennusmestarin paikka on melkein taattu.

Ammattikoulusta ammattikorkeakouluun – mikä muuttuu?

Kiian mukaan suurin ero HMAK:n opintoihin verrattuna on opiskelun itsenäisyys. Väyläopinnot toteutuvat pääosin etänä itsenäisesti, ja kampuksella käydään vain kerran viikossa.

”Paljon itsenäisempää tekemistä, vain maanantaisin ollaan läsnä Myllypurossa.”

Väyläopinnot vaativat oma-aloitteisuutta ja kykyä aikatauluttaa omaa tekemistä, kuten korkeakouluopinnoissa yleensä. Samalla niiden joustavuus on ollut Kiialle merkittävä etu. Kiia tekee opintojen ohessa töitä, joten mahdollisuus suorittaa tehtäviä omaan tahtiin sopii hänen elämäntilanteeseensa hyvin.

”Minulle tämä opiskelumuoto on ollut hyvä, säästän matkustusaikaa kaksi tuntia päivässä, kun asun kauempana. Ja töiden kanssa voin sovitella paremmin opiskelujakin.”

Kiian opinnoissa nyt on matematiikkaa, fysiikkaa ja talon rakentamisen perusteita eli selkeästi jatkoa ammatillisille opinnoille. Isoin ero opinoissa on se, että nyt istutaan enemmän koneen ääressä, kuin HMAK:ssa taas suurin osa opiskelusta on fyysistä tekemistä.

Mitä tulevaisuudensuunnitelmia?

Tulevaisuudessa Kiia tähtää rakennusalan työnjohtotehtäviin. Rakennusmestarin työssä kiinnostavat erityisesti työmaiden käytännön johtaminen, hankinnat ja budjetointi. Vaikka työ sisältää suunnittelua ja hallinnollisia tehtäviä, täysin pelkästä toimistotyöstä ei ole kyse.

”Ei ihan koko ajan tarvitse istua koneella, vaan myös työmailla kiertelyä”

Kiia toivoo työllistyvänsä tulevaisuudessa rakennusalalle ja näkee rakennusmestarikoulutuksen hyvänä reittinä kohti tavoitettaan.

Unelmakohteena eivät ole kaikkein suurimmat rakennushankkeet.

”Ei mikään järkyttävän iso kohde. Haluaisin tehdä erityisesti taloprojekteja, omakotitaloja, ehkä ei kerrostaloja tai isoja julkisia rakennuksia. Korjausrakennuskin kiinnostaisi.”

”Kannattaa kokeilla, ei menetä mitään”

Vaikka korkeakouluopinnot voivat tuntua jännittäviltä, Kiia kannustaa kiinnostuneita tarttumaan mahdollisuuteen.

”Aina kannattaa kokeilla, vain sillä tietää, onko se oma juttu.”

Hänen mukaansa väyläopinnot tarjoavat hyvän mahdollisuuden tutustua korkeakouluopiskeluun jo ammatillisten opintojen aikana. Samalla saa arvokasta kokemusta siitä, millaista opiskelu ammattikorkeakoulussa on ja sopiiko se omiin tavoitteisiin.

The post Kiian haastattelu väyläopinnoista appeared first on Helsingin Maalariammattikoulu.

Avoimia työpaikkoja

Eve Autio — Mon, 12 Oct 2026 05:48:47 +0000

Nykyisen talouspäällikön eläköityessä haemme organisaatioomme

TALOUS- JA HALLINTOPÄÄLLIKKÖÄ

Haluatko ottaa kokonaisvastuun vakavaraisen ja arvostetun ammatillisen oppilaitoksen taloudesta, henkilöstöhallinnosta ja hallinnon sujuvuudesta?

Helsingin Maalariammattikoulu eli HMAK on yksityinen ja opiskelijoille maksuton ammatillinen oppilaitos. Koulutamme rakennusmaalauksen, lattianpäällystyksen, sisustusalan ja restaurointialan ammattilaisia. Tarjoamme yksilöllistä ja laadukasta opetusta sekä tehokkaan polun työelämään. Tiiviit yhteydet alan yrityksiin näkyvät opetuksessa, työelämässä oppimisessa ja opiskelijoiden hyvissä työllistymismahdollisuuksissa.

Tehtävässä vastaat HMAK:n taloushallinnon kokonaisuudesta sekä keskeisistä henkilöstö- ja hallintoasioista. Toimit rehtorin tukena, johtoryhmän jäsenenä ja johtokunnan valmistelu- ja esittelytehtävissä. Roolissa yhdistyvät käytännönläheinen tekeminen, toiminnan ennakointi ja johtamisen tukeminen ajantasaisella tiedolla.

Keskeiset vastuusi

taloushallinnon kokonaisuus: kirjanpito, palkanmaksu, tilinpäätös, talousarvio, seuranta, ennusteet ja raportointi
Opetushallituksen ja muiden rahoittajien edellyttämät talousraportoinnit sekä ammatillisen koulutuksen rahoitukseen liittyvä seuranta
talouden vuosikellon ja järjestäjäkohtaisen talouden hallinnan suunnitelman rakentaminen ja ylläpito
henkilöstöhallinnon käytännöt, asiakirjat ja henkilöstöasioiden suunnitelmallinen kehittäminen
sopimusten, hankintojen, kilpailutusten ja kiinteistöasioiden valmistelu sekä hallinnollisten menettelyjen sujuvuus
taloushallinnon järjestelmien ja prosessien kehittäminen sekä mahdollisten järjestelmäuudistusten toteutus
johtoryhmän ja johtokunnan päätöksenteon tukeminen selkeällä, oikea-aikaisella ja perustellulla tiedolla.

Tehtävän alkuvaiheessa varmistat talouden ja henkilöstöhallinnon päivittäisten prosessien häiriöttömän jatkuvuuden. Samalla laadit ehdotuksen siitä, miten taloutta johdetaan jatkossa ennakoivasti ja strategisesti. Tavoitteena on selkeä työnjako, vahvempi tiedolla johtaminen ja se, että talouden raamit ovat ymmärrettäviä koko työyhteisölle.

Menestyt tehtävässä kun sinulla on

vahva ja käytännössä osoitettu taloushallinnon kokonaisosaaminen
kokemusta kirjanpidosta, palkanmaksusta, tilinpäätöksestä, budjetoinnista, ennakoinnista ja raportoinnista
osaamista henkilöstöhallinnosta sekä sopimus- ja hallintoasioiden valmistelusta
näyttöä tiedolla johtamisesta ja johdon päätöksenteon tukemisesta
hyvät digitaidot ja valmius ottaa haltuun erilaisia taloushallinnon järjestelmiä
hyvät vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot sekä kyky viestiä taloudesta ymmärrettävästi
tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai muu vahvan osaamisen tuottanut koulutus- ja kokemustausta
riittävä englannin kielen taito.

Ammatillisen koulutuksen rahoituksen, raportoinnin ja hallintomenettelyjen tuntemus on selkeä etu. Arvostamme myös sijoittamisosaamista sekä kokemusta johtoryhmätyöskentelystä tai vastaavasta vastuullisesta yhteistyöstä.

Työskentelytapasi

Otat kokonaisuudet nopeasti haltuun ja tunnistat prioriteetit. Työskentelet itsenäisesti, ennakoivasti ja suunnitelmallisesti samalla ymmärtäen, että tukipalvelujen tehtävä on mahdollistaa oppilaitoksen ydintehtävän onnistuminen.

Tehtävässä tarvitaan tarkkuutta, keskittymiskykyä ja vastuullisuutta. Säilytät rauhallisen ja kärsivällisen otteen vuorovaikutustilanteissa, viet asiat sitkeästi loppuun ja huolehdit siitä, että palkat, kirjanpito, raportit, sopimukset ja HR-asiakirjat ovat oikein ja ajallaan.

Miksi HMAK

Tehtävä on vaikuttava avainrooli, jossa tuet suoraan laadukkaan ammatillisen koulutuksen toteutumista.
Vakavarainen, pitkän historian omaava ja omalla alallaan arvostettu yksityinen oppilaitos.
Laaja tehtäväkenttä ja mahdollisuus kehittää roolia osaamisesi mukaan strategisempaan suuntaan.
Matala organisaatio, itsenäinen toimintatapa, jossa sinulla on rehtoreiden, johtoryhmän ja johtokunnan tuki.
Muutosmyönteinen, moniääninen ja joustavien työskentelytapojen noin 25 henkilön työyhteisö.
Hyvät yhteydet alan yrityksiin ja muiden oppilaitosten osaajiin.
Joustava työ, jossa työn ja vapaa-ajan tasapaino on mahdollista rakentaa toimivaksi.

Tehtävän kuukausipalkka on osaamisesta, kokemuksesta ja mahdollisesta esihenkilövastuusta riippuen noin 6 000-7 400 euroa. Kyseessä on sopimuspalkkainen tehtävä. Vuosiloma määräytyy työehtosopimuksen mukaan. Työpaikka sijaitsee HMAK:n tiloissa Helsingin Pitäjänmäessä, hyvien kulkuyhteyksien varrella Valimon aseman läheisyydessä. Etä- ja hybridityöstä sovitaan tehtävän tarpeiden mukaan.

Kiinnostuitko?

Hae tehtävää alla olevan ”hae paikkaa” painikkeen kautta viimeistään 26.10. Liitä mukaan CV:si, hakemuksesi ja palkkatoiveesi. Käsittelemme hakemuksia jo hakuaikana.

Lisätietoja tehtävästä antavat Senior Headhunterit Petri Peltoniemi, puh. 0500 840 912 ja Mikko Knuuttila p. 050 535 0232

HMAK:ssa opiskelijoiden ja henkilöstön moninaisuus on osa arkea. Toivomme hakijoita erilaisista taustoista.

Helsingin Maalariammattikoulu on yksityinen ammatillinen oppilaitos, jota ylläpitää Maalariammattikoulun Kannatusyhdistys ry. Oppilaitos kouluttaa rakennusmaalauksen, lattianpäällystyksen, sisustusalan ja restaurointialan osaajia. HMAK:n toiminnan kulmakiviä ovat työelämälähtöisyys, laadukas ja yksilöllinen opetus, laadukas kädentyö ja kestävä kehitys.

ASIANTUNTIJA, HANKKEET JA MARKKINOINTI

Maalariammattikoulun Kannatusyhdistys ry. (Helsingin Maalariammattikoulu) hakee määräaikaista asiantuntijaa vastuualueinaan hankkeet ja markkinointi. Työ sisältää pääasiassa hankkeiden ja markkinoinnin koordinointia, viestintää ja verkostotyötehtäviä. Työssä tarvitaan vahvoja vuorovaikutus- sekä verkostonhallinnan taitoja, projektihallinnan sekä -talouden osaamista ja sosiaalisen median käyttämisen ja kehittämisen taitoja. Valittavalla henkilöllä tulee olla kokemusta ja näyttöä Erasmus- tai muiden kansainvälisten hankkeiden koordinoinnista ja hakemisesta sekä markkinointi- tai viestintätyöhön osallistumisesta. Hakijan tulee kyetä toimimaan itsenäisesti. Eduksi katsotaan monipuolinen digiosaaminen.

Työtehtäviin kuuluvat hankkeiden koordinointi ja niiden hakeminen, oppilaitoksen markkinoinnin kehittäminen ja toteuttaminen sekä markkinointityöryhmän vetäminen. Vastuullasi on myös oppilaitoksen uutiskirjeen toteuttaminen. Osallistut koulun arkeen ja organisoit erilaisia vierailuita. Työ sisältää myös muiden työn ohjausta ja koordinointia. Osan työstä voi tehdä sovittaessa etätyönä.

Palkkaus Sivistan yksityisen opetusalan TES:n mukaan, tehtävä sijoittuu hallinto- ja tukipalveluihin, vaativuustasolla 5. Tehtävä voi sisältää valitun osaaminen huomioiden muitakin HTP-tehtäviä. Esitäthän hakemuksessasi palkkatoiveesi. Palkka riippuu asiantuntijan osaamisesta ja kokemuksesta ja asettuu välille 3000-4500 euroa.

Asiantuntija palkataan viimeistään 1.12.2026 alkaen vuoden kestävään määräaikaiseen tehtävään. Määräaikaisuuden peruste on kokeilu. Kokeilun onnistuessa työtehtävä voidaan vakinaistaa.

Hakuaika päättyy tiistaina 3.11.2026 klo 14.00. Haastattelut pidetään viikon 45 aikana. Valinnan asiantuntijan määräaikaiseen tehtävään tekee rehtori marraskuun aikana. Hae paikkaa Laura-portaalissa.

Voit kysyä lisää työstä:

Elise Nyyssönen, apulaisrehtori (050 4110 110, elise.nyyssonen@hmak.com)

tai

Annukka Wiikinkoski, rehtori (050 465 3240, annukka.wiikinkoski@hmak.com)

Hakijalla tulee olla:

· vahvat vuorovaikutus- ja verkostonhallinnan taidot

· projektinhallinnan osaaminen, sisältäen projektitalouden

· kokemusta Erasmus- tai muiden kansainvälisten hankkeiden koordinoinnista ja hakemisesta

· kokemusta markkinointi- ja viestintätyöstä

· itsenäinen työote

· some-osaamista

Eduksi luemme:

· monipuolinen digiosaaminen

Tarjoamme:

· pienen oppilaitosyhteisön edut

· kehittämismyönteisen työyhteisön

· osaavat työkaverit sekä

· esihenkilön tuen työn eri vaiheissa.

Noudatamme Yksityisen opetusalan työehtosopimusta (SIVISTA).

The post Avoimia työpaikkoja appeared first on Helsingin Maalariammattikoulu.

Espanjan ryhmävaihto syyskuu 2026

Eve Autio — Wed, 30 Sep 2026 12:07:42 +0000

Syyskuussa 2026 neljän opiskelijan ryhmä lähti Espanjaan Madridin viereen Alcalá de Henaresin kaupunkiin ja kouluun IES Antonio Machado.

IES Antonio Machado

Bj:n tarina Espanjan vaihdosta

21.09.2026

Menimme aamulla kouluun, tutustuimme kouluun, rehtoriin, opettajiin sekä muuhun henkilökuntaan. Tämän jälkeen saimme omat lokerot.

Päivän aikana opettelimme käyttämään erilaisia mittaus- ja tasoitustyökaluja, kuten vatupassia, luotilankaa (plomada), pitkää läpinäkyvää vesivaakaputkea sekä laseria. Sen jälkeen pidimme tauon opiskelijoiden kanssa. Joimme colaa, söimme sipsejä ja maistoimme myös oliiveja.

Tauon jälkeen harjoittelimme, miten neliönmuotoinen tanko saadaan asetettua täysin suoraan. Emme vielä tunteneet kaikkien työkalujen nimiä, mutta opettaja selitti niiden käyttöä ja näytti käytännössä, miten eri tasot tarkistetaan.

Myöhemmin opettelimme, miten korotettu lattia asennetaan ja miten sen tukena käytetään muovisia tukiosia. Opettaja kertoi, että tällaiset lattiat täytyy voida irrottaa tarvittaessa, koska niiden alla kulkee johtoja ja muita teknisiä järjestelmiä, joita täytyy tarkastaa ja huoltaa säännöllisesti.

Koulupäivän jälkeen lähdimme takaisin hotellille. Junaliikenteessä oli ongelmia, joten jouduimme vaihtamaan junaa kaksi kertaa. Kun pääsimme La Garenaan, kävin ostamassa ruokaa hotellin lähellä olevasta kaupasta. Halusin ostaa myös seuraavan aamun aamupalatarvikkeita. Kaupan nimi oli Supermercados.

Sen jälkeen lepäsimme hotellissa hetken. Eres jäi hotellille, mutta minä lähdin Päivin ja Marian kanssa keskustaan. Otimme paljon valokuvia. Myöhemmin kävimme syömässä, koska olin todella nälkäinen.

Kun palasimme takaisin, he halusivat käydä vielä Lidlissä, joten lähdin heidän mukaansa. Ostin banaaneja, omenamehua ja pikakahvia. Sen jälkeen palasimme hotellille. Kävin suihkussa ja aloin kirjoittaa työssäoppimispäiväkirjaa. Päivitin Instagramiin tarinoita päivän tapahtumista.

22.09.2026

Meille opetettiin, miten tehdä katto ja miten voimme tehdä sitä siisti. Tutustuimme Espanjan koulun sääntöihin ja miten se toimii. Kerroimme Suomen koulutuksesta. Kävimme englannin tunnilla. Puhuin opiskelijan kanssa ja teimme tiimitehtäviä.

Kävimme syömässä churroja ja burroja. Tykkään enemmän Burroista. Koulun jälkeen kävelimme ulkona katsomassa auringon laskua.

23.09.2026

Aamulla olimme ulkona koululla. Kuuntelimme opettajan ohjeita ja yritimme ymmärtää espanjaa. Opettaja selitti asioita myös englanniksi, mikä helpotti ymmärtämistä. Sen jälkeen jatkoimme työntekoa ja selvitimme yhdessä, mitä seuraavaksi piti tehdä. Päivän lopuksi saimme katon valmiiksi. Koulussa teimme myös 2D-piirustuksia seinistä ja lattioista. Kyseessä oli harjoitustehtävä.

Liikenne oli ruuhkaista, ja junavuoroja oli peruttu, joten jouduimme vaihtamaan kulkuneuvoa. Palattuamme pidimme pitkän tauon ja lähdimme myöhemmin ulos. Kävelimme lähikauppakeskukseen ja ostin jäätelön.

24.09.2026

Aamulla kuuntelimme opettajan selitystä erilaisista antureista ja teimme harjoituspiirustuksen. Mittasimme yhden alueen ja piirsimme sen harjoitusta varten. En edes tiennyt, että täällä käytetään mittauksissa metrejä. Yleensä käytetään millimetrejä, kun mitataan pieniä kalusteita tai muita pieniä kohteita.

Kävelimme Madridin keskustassa ja katselimme kaupunkia.

25.09.2026

Piirsimme vessan alueen ja laskimme, kuinka paljon materiaalia siihen tarvitaan. Materiaalina oli vinyyli. Emme itse tehneet asennustöitä, mutta meille selitettiin, miten asennus tehdään. Jos aikaa olisi ollut enemmän, olisin halunnut harjoitella sitä myös käytännössä.

Sen jälkeen menimme Pradoon. Ostimme liput, koska ilmaiseen sisäänpääsyyn oli vaikea päästä pitkien jonojen vuoksi. Prado on erittäin hyvä taidemuseo. Näimme paljon taideteoksia, muun muassa Van Goghin töitä. Näimme myös filippiiniläisen taiteilijan Juan Lunan teoksia. Hän maalasi paljon historiallisia ja yhteiskunnallisia aiheita käsitteleviä maalauksia.

Sen jälkeen olimme väsyneitä. Kävelimme museossa noin kaksi tuntia, sillä paikka oli todella suuri. Lopuksi söimme pizzaa ja lähdimme takaisin hotellille.

26.09.2026

Menimme Mataderoon, jossa kävimme katsomassa museota. Sen jälkeen kävimme syömässä tapaksia, ja minä kävin myös pikaruokaravintolassa. Illalla palasin hotellille ja kävin vielä ulkona kävelyllä.

Aamulla vietimme myös syntymäpäivääni pienellä juhlahetkellä. Sain myös lahjan, mikä teki päivästä erityisen mukavan.

Eresin kokemukset

Matka oli erittäin mielenkiintoinen ja opettavainen. Tutustuimme uuteen kulttuuriin. Meillä oli erilaisia oppitunteja, esimerkiksi englantia ja työsalissa työskentelyä. Tutustuimme opettajiin ja oppilaisiin. Kävimme museoissa ja osallistuimme retkille Alcalá de Henaresin kaupungissa. Olimme matkaan erittäin tyytyväisiä.

Marian fiilikset reissusta

Olin viikon ajan vaihdossa Espanjassa Madridin alueella IES Antonio Machadon koulussa. Meitä oli neljä opiskelijaa, ja opettaja mukana matkassa. Aloitimme koulupäivät n. kahdeksan aikaan aamulla, ja koulupäivät loppuivat kahden aikaan iltapäivällä.

Opin matkan aikana espanjalaisesta kulttuurista, historiasta ja työskentelytavoista koulussa. Espanjalaisessa koulussa työskennellään paljon ryhmässä ja autetaan toinen toisiaan. Pääsimme tekemään pohjapiirrustusta, alakattoa, tasaisia lattioita ja harjoittelemaan suorien seinien rakentamista. Opetus alkoi opettajan opetuksella, jonka jälkeen siirryttiin ryhmässä tekemään harjoitteita. Englannin tunnilla opiskelijoilla oli käytössä oppikirjat. Tehtävät ja muistiinpanot kirjoitettiin vihkoon. Pidin tästä tavasta, koska se mahdollisti läsnäolon oppitunneilla.

Vapaa-ajalla kävimme osa ryhmässä ja osa yksin tutustumassa Madridin eri kaupunginosiin. Saimme koululta myös opastuksen Alcala de Henaresin vanhassa kaupungissa, joka teki minuun suuren vaikutuksen. Vanhakaupunki oli merkityksellinen historiallisesti, rauhallinen sekä läsnäoleva paikka ja rakennukset olivat hyvin säilyneitä. Suuren vaikutuksen teki minuun myös espanjalainen kaunis ja romanttinen arkkitehtuuri. Espanjalaisessa arkkitehtuurissa oli vaikutteita mm. arabimaista. Pidän myös hyvin paljon espanjalaisesta vaatetuksesta ja mosaiikeista.

Nähtävyyksistä suurimman vaikutuksen Alcala de Henaresin vanhan kaupungin lisäksi teki Prado Museo. Upeat maalaukset eri aikakausilta kertoi maailmanhistoriasta, ja ihmisten elämästä eri aikakausilla. Uskomatonta oli nähdä, kuinka jo 1500-luvulla maalaukset olivat niin yksityiskohtaisia ja todellisen näköisiä. Harmillisesti museossa ei saanut kuvat taulujen kunnossa pysymisen vuoksi, joten kuvia en pystynyt tauluista ottamaan. Toinen vaikuttava paikka oli Debodin temppeli, jonka Egypti on lahjoittanut Espanjalle. Sieltä oli todella kauniit maisemat kaupunkiin ja auringonlasku oli lumoava.

Oli myös ihanaa päästä tutustumaan espanjalaiseen ruokakulttuuriin koulun opettajien kanssa churrojen ja porrien äärellä. Kävimme myös useampana päivänä syömässä tapaksia. Espanjalainen ruokakulttuuri erosi siinä mielessä Suomesta, että päivällä koulussa ei syöty lounasta vaan käytiin kahvilassa syömässä esim. leipä ja juomassa kahvia.

Mieleeni reissusta jäi espanjalainen ystävällisyys ja vieraanvaraisuus, arkkitehtuurin kauneus, hyvä ruoka ja lämmin sää.

The post Espanjan ryhmävaihto syyskuu 2026 appeared first on Helsingin Maalariammattikoulu.

Ikonimaalaus ja sen tekniikka

Eve Autio — Mon, 28 Sep 2026 12:32:15 +0000

Miten tehdään ikonimaalaus?

Daniil kertoo ikonimaalauksesta ja sen tekniikasta:

Kiinnostus ikonimaalaukseen on kasvanut Suomessa. Kansalaisopistojen ikonimaalauskurssit ovat usein täynnä, myös Uuden Valamon kurssit ovat suosittuja. Ikonimaalausta pidetään yhä useammin myös maalaustaiteena. Ikonimaalaus ei kuitenkaan ole vain kuvataidetta, vaan myös värien kautta tapahtuvaa hengellistä pohdintaa, mikä onkin ikonimaalauksen syvä merkitys.

”Tunteet antavat ajattelulle suunnan ja motivoivat sitä. Ajatus ei synny toisesta ajatuksesta, vaan halusta, pelosta, uteliaisuudesta tai kivusta.” Lev Vygotski

Kanonisessa ortodoksisessa perinteessä ikonin tarkoitus on auttaa ihmistä pohtimaan omaa uskoaan ja ajatuksiaan syvästi ilman häiriötekijöitä. Nykyään ikonimaalaus nähdään kuitenkin myös kauniina kuvataiteena, josta ihmiset saavat elämyksiä. Tässä artikkelissa kerron ikonimaalauksen tekniikasta sekä siinä käytettävistä materiaaleista ja työvälineistä.

Alkuperäistä kuvaa jäljennetään tarkasti ikonista toiseen. Paperille jäljennetään ikonin kuva eikä ikoni ole vain tavallinen piirros tai maalaus, vaan ikonimaalauksella on omat sääntönsä. Ikonin avulla ihminen voi kääntyä Jumalan puoleen Hänen kuvansa kautta.

Seuraavaksi selitetään tekniikka ikonien valmistumiseen: Ikonia varten tarvitaan ensin puinen lauta, joka on joko leppää, mäntyä, lehmusta tai sypressiä. Puupalat liimataan yhteen eläinliimalla. Liimatut puupalat pidetään painon alla liimautuakseen tiukasti yhteen. Liimaamisen jälkeen lautaan asetetaan pääty- tai takakiilat.

Seuraavaksi lauta valmistellaan pohjustamista ja pavoloka-kankaan liimaamista varten. Pohjuste tehdään liivatteesta. Liimaseos lämmitetään vesihauteessa. Pavoloka voi olla purjekangasta tai pellavakangasta tai lääkinnällistä sideharsoa.

Ikonin valmistelun eri vaiheet kuvaavat; Ikonin puinen pohja symboloi ristin puuta, jolle Kristus ristiinnaulittiin. Liivate ja kangas symboloivat Kristuksen ruumista ja käärinliinaa.

Kun liima ja pavoloka-kangas ovat kuivuneet, laudalle valmistetaan maalauspinta. Siihen käytetään levkas-pohjustetta, joka tehdään liidusta, liivatteesta ja vedestä. Lisäksi valmistetaan nahkaliimaa tai liivatetta. Lämmitettyyn liimaseokseen lisätään vähitellen liitua. Liitua lisätään niin paljon, että se peittää nesteen pinnan mutta ei muodosta kekoa.

Liidun ja liivatteen seoksen tulee olla hapankerman paksuista. Seuraavat kerrokset voivat olla juoksevampia. Levitän nesteen siveltimellä ensimmäiseksi pohjustuskerrokseksi pavolokan päälle. Levkasin tärkein aine on liitu, joka on myös ihmisen luiden ainesosa. Siksi se symboloi Kristuksen ruumista.

Seuraavana päivänä levitän lisää kerroksia ensimmäisen pohjustuskerroksen päälle. Jokaisen kerroksen välissä laudan annetaan kuivua. Odotetaan vielä muutama viikko, jotta levkas ei halkeile. Kun levkas on täysin kuivunut, hion pinnan kostealla hohkakivellä ilman painetta.

Pinta annetaan kuivua ja se tasoitetaan hiomapaperilla. Levkas-pinta on tasainen ja valmis piirrosta varten. Seuraavaksi laudalle siirretään esikuva. Käytän savukepaperia, jotta voin jäljentää piirroksen alkuperäisestä ikonista tarkasti. Tätä mallia kutsutaan ”jäljennökseksi”. Kun kuva on siirretty, väritän paperin koko taustapuolen grafiittikynällä pienin vedoin. Sitten asetan paperin ikonilaudalle ja piirrän kaikki tärkeät linjat valmistellulle pinnalle.

Seuraavaksi valmistetaan maali. Se tehdään munankeltuaisesta, yhdestä osasta kuivaa valkoviiniä ja puolesta osasta vettä. Neste sekoitetaan hienoksi jauhettuihin pigmentteihin. Seoksessa ei saa olla paakkuja.

”Ikonimaalauksessa pigmentit ovat väriaineita, jotka sekoitetaan hienona jauheena sideaineeseen. Näin syntyy maali. Pigmentti antaa maalille värin ja sen erityiset ominaisuudet, kuten läpinäkyvyyden tai peittävyyden.”

Valmis maali levitetään siveltimellä lyhyin vedoin piirroksen ja värien mukaan. Tätä kutsutaan sivellintekniikaksi. Toinen tekniikka on nimeltään sulatus eli plav. Siinä levkas-pinnalle levitetään useita kerroksia nestemäistä maalia ohuin ja läpikuultavin vedoin. Kolmas tapa on viivavarjostus, jossa taiteilija lisää piirrokseen valoa tai väriä pienillä viivoilla.

Ensin koko levkas-pinnalle levitetään emulsio, johon on sekoitettu okrapigmenttiä. Tätä vaihetta kutsutaan roskryšiksi. Sen jälkeen tehdään proris eli piirretään kaikkien osien ääriviivat. Seuraavaksi maalataan dolitšnoje eli tausta ja pienet yksityiskohdat. Tämän jälkeen maalataan litšnoje eli vaatteiden laskokset, kädet ja pyhimyksen kasvot. Kuvan osia tummennetaan ja vaalennetaan. Lopuksi lisätään vaalealla maalilla pieniä yksityiskohtia; elävöityksiä.

Maalaamisessa voidaan myös käyttää kultausta, joka on vaativa tekniikka. Kun maali on kuivunut, ikoni lakataan. Kun lakka ei enää tunnu tahmealta, ensimmäinen ikonisi on valmis.

Daniil

The post Ikonimaalaus ja sen tekniikka appeared first on Helsingin Maalariammattikoulu.

146 koulutus- ja oppisopimusta!

eveliina.puska@hmak.com — Fri, 28 Aug 2026 12:14:25 +0000

Meillä on ilo esitellä pitkäaikainen työelämäkumppanimme Nurminen Works Oy. Helsingin Maalariammattikoululle yritys on ollut poikkeuksellisen tärkeä yhteistyökumppani, sillä vuosien 2021–2026 välisenä aikana siellä on toteutunut yhteensä huikeat 146 koulutus- ja oppisopimusta. Määrä kertoo yrityksen pitkäjänteisestä sitoutumisesta opiskelijoiden ohjaamiseen sekä alan tulevien ammattilaisten kouluttamiseen.

Nurminen Works Oy on suomalainen perheyritys ja pintakäsittely- ja rakennusalan vahva ja arvostettu toimija. Yritys on erikoistunut vaativaan rakennusmaalaukseen, pintakäsittelyyn ja korjausrakentamiseen. Yrityksen juuret ulottuvat vuoteen 1960, jolloin talousneuvos Esko Nurminen perusti maalausliikkeen. Nykyinen nimi Nurminen Works Oy otettiin käyttöön vuonna 2017 toteutetun brändiuudistuksen yhteydessä.

Yritys toimii pääasiassa pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla, mutta toteuttaa kohteita myös muualla Suomessa. Tyypillisiä kohteita ovat sairaalat, koulut, hotellit, toimitilat, liiketilat sekä muut vaativat julkiset rakennukset. Nurminen Works Oy kuuluu myös Pintaurakoitsijat ry:hyn.

Vahvan ammattiosaamisen lisäksi Nurminen Works on ollut mukana rakentamassa myös alan tulevaisuutta tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuksia oppia työelämässä. Työelämässä oppiminen on pintakäsittelyalalla keskeinen osa ammattiin kasvamista. Yhteistyö Nurminen Works Oy:n kanssa on antanut opiskelijoille mahdollisuuden kartuttaa osaamistaan aidoissa työympäristöissä, saada ohjausta kokeneilta ammattilaisilta ja luoda arvokkaita kontakteja tulevaa työuraa varten.

Työnjohtajan terveiset

146 koulutus- ja oppisopimuksen taustalla on ennen kaikkea ihmisiä, jotka käyttävät aikaansa opiskelijoiden ohjaamiseen, perehdyttämiseen ja ammattitaidon jakamiseen. Nurminen Worksin työnjohtaja Jasmi Myllylahti näkee työelämässä oppimisen hyödyttävän sekä opiskelijoita että yritystä.

Harjoittelujen kautta yritys on löytänyt uusia maalareita kesätöihin ja myöhemmin myös vakituisiin työsuhteisiin. Samalla opiskelijat tuovat työmaille tärkeää lisäresurssia, ja yrityksen omat työntekijät pääsevät kehittämään ohjaus- ja perehdytystaitojaan.

”On hienoa päästä jakamaan omaa osaamista eteenpäin. Parasta on nähdä, kun opiskelija oppii uutta, saa onnistumisia ja kehittyy jakson aikana koko ajan varmemmaksi tekijäksi”, Myllylahti kertoo.

Työmaalle tulevalta opiskelijalta ei odoteta valmista ammattitaitoa. Sen sijaan tärkeintä on aktiivinen ja utelias asenne sekä halu oppia.

”Ei tarvitse osata kaikkea valmiiksi, harjoitteluunhan tullaan juuri oppimaan. Jos jokin asia mietityttää tai ei ole ihan selvä, kannattaa rohkeasti kysyä”, Myllylahti kannustaa.

Hänen mukaansa opiskelijan kannattaa pohtia myös työn taustalla olevia syitä: miksi jokin työvaihe tehdään tietyllä tavalla tai miksi juuri tiettyä tuotetta käytetään. Lisäksi työmaalla tarvitaan tarkkuutta, malttia ja hyvää työturvallisuusosaamista.

Työelämäjaksolla opiskelijat pääsevät näkemään, millaista työ on aidoissa työympäristöissä. Koulussa voidaan harjoitella työvaiheita ja tekniikoita, mutta työmaalla vastaan tulee tilanteita, joihin on osattava reagoida käytännössä.

”Samalla oppii yhteistyötä muiden kanssa, aikatauluissa pysymistä, vastuunkantoa ja sitä, että oma työ vaikuttaa myös muiden tekemiseen. Työn jäljestä pitää olla ylpeä, koska lopputulos näkyy oikeasti asiakkaalle”, Myllylahti kuvailee.

Yhteistyö Helsingin Maalariammattikoulun kanssa on hänen mukaansa toiminut vuosien varrella hyvin.

”Yhteydenpito on ollut helppoa ja sujuvaa. Tarvittaessa asioista on aina voinut keskustella, ja opiskelijoihin liittyvissä tilanteissa on saanut koululta hyvin tukea. Yhteistyö on ollut molemmin puolin joustavaa, ja kaikilla on ollut sama tavoite: että opiskelija saa harjoittelusta hyvän kokemuksen ja työelämätaitoja tulevaisuutta varten.”

Erityisesti mieleen ovat jääneet tilanteet, joissa opiskelija innostuu aidosti alasta ja alkaa kysyä työstä syvällisempiä kysymyksiä.

”On hienoa huomata, kun opiskelija alkaa jakson aikana kysellä rohkeammin, uskaltaa tehdä itsenäisemmin ja ennen kaikkea miettii itse, miten työn voisi tehdä vielä paremmin. Siinä kohtaa huomaa, että jotain on oikeasti opittu.”

Jasmi Myllylahden kokemukset yhteistyöstä Helsingin Maalariammattikoulun kanssa heijastavat myös laajemmin työelämäkumppaneilta saatua palautetta. Työelämästä saatu palaute kertoo vahvasta luottamuksesta HMAK:n toimintaan ja yhteistyön toimivuuteen. Oppilaitoksen ja työpaikkojen välistä yhteistyötä pidetään sujuvana, opiskelijoiden valmiudet työelämässä oppimiseen arvioidaan huolellisesti ja osaamisen kehittymistä tuetaan tavoitteellisesti koko oppimisjakson ajan. Työpaikkaohjaajat kokevat saavansa riittävästi tukea opiskelijoiden ohjaamiseen, ja näyttöjen toteuttaminen yhteistyössä oppilaitoksen kanssa on koettu toimivaksi.

Nurminen Works Oy on erinomainen esimerkki työelämäkumppanista, joka on ollut omalla toiminnallaan mukana tukemassa opiskelijoiden ammatillista kasvua ja alan osaamisen kehittymistä.

Helsingin Maalariammattikoulu kiittää lämpimästi Nurminen Works Oy:tä pitkäjänteisestä yhteistyöstä, opiskelijoiden ohjauksesta sekä merkittävästä panoksesta pintakäsittelyalan tulevaisuuden osaajien kouluttamisessa.

The post 146 koulutus- ja oppisopimusta! appeared first on Helsingin Maalariammattikoulu.

Erasmus+ avasi oven työharjoittelupaikkaan

eveliina.puska@hmak.com — Fri, 28 Aug 2026 07:24:09 +0000

Restaurointialaa opiskeleva Sara Saarelainen käynyt Erasmus+-vaihdoissa. Ranskaan suuntautuneiden liikkuvuusjaksojen jälkeen hän valmistelee parhaillaan viimeistä työharjoittelua ranskalaiseen restaurointialan yritykseen ennen valmistumistaan HMAK:sta. Sara opiskelee Helsingin Maalariammattikoulussa restaurointia ja tähtää erityisesti rakennusten restaurointiin, koristemaalaukseen, kultaukseen ja muihin erikoismaalaustöihin.

”Mulla on ollut alusta asti selkeää, että mä haluaisin suuntautua rakennusten restaurointiin, koristemaalaukseen, kultaukseen ja erikoismaalaustöihin. Mua kiinnostaa se taiteellinen erikoisosaaminen.”

Ranskan-vaihdot ovat tukeneet tätä tavoitetta konkreettisesti. Viime syksyn liikkuvuusjaksolla Sara suoritti erikoismaalaustöihin liittyviä opintoja, joita hän pystyi myöhemmin hyödyntämään osana tutkintoaan Suomessa.

”Sain Pariisissa opintopohjan erikoismaalaustöihin. Käytännössä vaihdon kautta suoritin myös toisen opintolinjan erikoismaalaustöiden sisältöjä.”

Vaihto syvensi hänen ymmärrystään kulttuuriperinnöstä, arkkitehtuurista ja restauroinnin historiallisista taustoista.

”Se lisäsi mun ymmärrystä eri aikakausien näkymisestä ja merkityksestä Euroopassa, ja mistä Suomen vaikutelmat ovat tulleet. Koen, että se on todella tärkeää ammattiosaamista restauroijana.”

Kansainväliset verkostot johtivat uusiin mahdollisuuksiin

Vaihdon aikana Sara osallistui kulttuuriperinnön vaalimisen ammattilaismessuille Pariisissa, jossa hän tapasi restaurointiyrityksiä ja loi kontakteja tulevaisuutta varten.

”Viideltä yritykseltä sain vihreää valoa. He sanoivat, että lähetä portfolio ja hakukirje.”

Nyt hän valmistelee työharjoittelua Ranskaan.

”Nämä kontaktit ovat oikeastaan syy, miksi haen nyt harjoitteluun Ranskaan. Ilman Erasmus+-vaihtoa olisi ollut huomattavasti hankalampi hakea harjoittelupaikkaa.”

Mitä työnantaja hyötyy kansainvälisestä kokemuksesta?

Saran mukaan liikkuvuusjaksojen suurin hyöty ei ole pelkästään ammattiosaamisessa, vaan myös laajemmassa näkemyksessä työelämästä.

”Liikkuvuus syventää sekä ammattitaitoa että kulttuurista ymmärtämistä. Se avaa silmiä ja antaa perspektiiviä siihen, miten asioita tehdään eri maissa ja erilaisissa työympäristöissä.”

Hänen mukaansa kansainvälinen kokemus kehittää myös vuorovaikutustaitoja.

”Kulttuurien välinen ymmärrys on nykypäivänä aika tärkeää työaikana. Ihmisiä on niin erilaisista taustoista.”

Työelämän näkökulmasta kansainvälinen liikkuvuus tuottaa osaajia, joilla on valmiuksia toimia monimuotoisissa työympäristöissä, rakentaa verkostoja ja kehittää omaa ammattitaitoaan jatkuvasti myös Suomen rajojen ulkopuolella.

”Ilman Erasmus+-vaihtoa olisi ollut huomattavasti hankalampi hakea harjoittelupaikkaa.”

Kuvassa Saran maalaama muraali, joka löytyy HMAK:n seinältä.

The post Erasmus+ avasi oven työharjoittelupaikkaan appeared first on Helsingin Maalariammattikoulu.

HMAK:n vastine OKM:n ammatillisen koulutuksen kehittämislinjauksiin: blogisarja Helsingin Maalariammattikoulun arjesta ja laadusta, osa 3

eveliina.puska@hmak.com — Fri, 28 Aug 2026 07:14:27 +0000

Koulutuksen suunnittelulla ja opettajaresurssien riittävyydellä rakennetaan opiskelijoiden valmiuksia menestyä tulevaisuudessa verkostoissa, kestävästi ja kansainvälisesti

Miltä laadukas ammatillinen koulutus näyttää käytännössä? Opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset korostavat opiskelijoiden hyvinvointia, laadukasta opetusta, työelämäyhteistyötä sekä tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaamista. Helsingin Maalariammattikoulussa nämä tavoitteet näkyvät jokapäiväisessä arjessa: opiskelijoiden hyvinvointia tuetaan yhteisöllisellä toimintakulttuurilla, oppimista vahvistetaan lähiopetuksella ja oikea-aikaisella tuella, ja työelämä-, kansainvälisyys- sekä jatko-opintovalmiuksia rakennetaan tiiviissä yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Tässä kolmiosaisessa blogisarjassa avaamme, miten kehittämislinjaukset toteutuvat käytännössä HMAK:ssa.

HMAK:ssa työelämälähtöisyys on opetuksen keskeinen periaate. Työelämässä oppimiseen on resursoitu vuosittain 1,5 opettajan työpanos, ja samaan aikaan työelämässä on keskimäärin noin 30 opiskelijaa. Työelämäopettaja on opiskelijoiden tavoitettavissa lähes jatkuvasti, ja asiakkuusvastaava tukee yhteistyötä hoitamalla sopimus- ja asiakkuusprosesseja. Näin opettajalle jää enemmän aikaa opiskelijoiden ohjaamiseen ja työelämäyhteistyön kehittämiseen. Vuonna 2025 HMAK:ssa solmittiin 125 koulutussopimusta ja 71 oppisopimusta eli yhteensä 196 työelämässä oppimisen sopimusta. Samana vuonna opiskelijavuosia kertyi 209, ja erityisen tuen opiskelijoita oli 23. Luvut osoittavat, että työelämässä oppiminen on HMAK:ssa käytännössä kaikkien siihen kykenevien opiskelijoiden opintopolulla. Aktiivisia työelämäkumppaneita on vuosittain noin 100.

Oppi- ja koulutussopimukset räätälöidään opiskelijan osaamisen kertymisen, työelämän tarpeen ja näyttötarpeen perusteella. HMAK:ssa ei ole yhtä kaikille opiskelijoille samanaikaisesti toteutuvaa työelämäjaksoa, vaan työelämässä oppiminen sijoittuu opiskelijan henkilökohtaiseen opintopolkuun. Näytöt suoritetaan pääsääntöisesti työelämässä, ja oppilaitos on linjannut, että työsaliympäristössä tehtäviä näyttöjä käytetään vain perustelluista syistä, esimerkiksi opiskelijan yksilöllisen tuen tarpeen vuoksi. Jokainen opiskelija käy työelämässä vähintään kerran opintojensa aikana, ja suuri osa opiskelijoista suorittaa useita työelämäjaksoja sekä kouluprojektijaksoja keskimäärin noin kahden vuoden ja kolmen kuukauden opintojen aikana.

Työelämäyhteistyötä kehitetään myös rakenteellisesti. HMAK ylläpitää osaamisalakohtaisia työelämäryhmiä, joissa on sekä työnantaja- että työntekijäedustus. Ryhmien kanssa käydään vuoropuhelua alan osaamistarpeista, opiskelijoiden valmiuksista ja koulutuksen ajantasaisuudesta. Rakennusalan suhdanteet vaikuttavat pintakäsittelyalan työllisyystilanteeseen, mutta koulutuksen järjestämisessä on katsottava myös suhdanteiden yli. Kun rakentamisen määrä kasvaa, osaavista pintakäsittelyalan ammattilaisista syntyy nopeasti tarvetta. Siksi koulutuksen tehtävänä on turvata osaavan työvoiman saatavuutta pitkäjänteisesti ja huolehtia siitä, että opiskelijoilla on riittävä ammattitaito, työkyky ja valmius työllistyä alan tilanteen muuttuessa.

Tulevaisuuden työelämävalmiuksia vahvistetaan digitaalisuuden, yrittäjyyden ja jatko-opintopolkujen kautta. Opiskelijoille tarjotaan valmiuksia toimia digiyhteiskunnassa ja käyttää työelämässä tarvittavia järjestelmiä. Oppilaitos on hankkinut maalausalan simulaattorin ja seuraa alan robotisaation kehittymistä, jotta teknologiaa voidaan hyödyntää silloin, kun se tukee pedagogisia tavoitteita ja osaamisen kehittymistä. Yrittäjyys kulkee mukana sekä yhteisissä tutkinnon osissa että ammatillisissa opinnoissa. Kaikki opiskelijat suorittavat yrittäjyyden pakollisen osa-alueen toiminnallisena kurssina, ja lisäksi yrittäjyyden 15 osaamispisteen kokonaisuuksia tarjotaan verkossa ja työelämässä. Lukuvuoden 2025–2026 ARVO-palautteen mukaan HMAK:sta valmistuneet opiskelijat ovat vahvasti sitä mieltä, että koulutus antoi valmiuksia yrittäjyyteen (4,37/5, kun taas valtakunnallinen keskiarvo on 3,83).

Korkeakoulu- ja lukio-opinnoista kiinnostuneita opiskelijoita ohjataan säännöllisesti keskusteluihin, joissa kartoitetaan heidän tavoitteitaan ja tuen tarpeitaan. Opiskelijoille tarjotaan pääsykoekurssia osana yhteisiä tutkinnon osia sekä yksilöllistä ohjausta jatko-opintojen suunnitteluun. Lukioyhteistyökumppanina toimii Töölön yhteiskoulun aikuislukio, ja polkuopintoja tarjotaan yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa.

Jatkuvan oppimisen ja aikuiskoulutuksen kehittämisessä HMAK hyödyntää muuttuvaa lainsäädäntöä ja rakentaa joustavampia palveluita työikäisille opiskelijoille. Asiakkuusvastaavan työnkuvaa on muokattu tähän suuntaan, ja opettajat sekä asiakkuusvastaava kehittävät yhdessä aikuisille suunnattuja koulutuspalveluita. Tavoitteena on rakentaa myös tutkintoa lyhyempiä osaamiskokonaisuuksia sekä vahvistaa yhteistyötä muiden ammatillisten oppilaitosten kanssa esimerkiksi tilojen, yhteisten opetusryhmien ja tilauskoulutusten osalta. Jo nyt HMAK tarjoaa opintopolussa mahdollisuuden hakeutua opiskelijaksi pelkästään tutkinnon osiin (kts. Helsingin Maalariammattikoulu – Opintopolku).

Kestävästi kumppaneiden kanssa

Kestävä kehitys ja kansainvälisyys ovat osa HMAK:n koulutuksen tulevaisuussuuntaa. Oppilaitos on mukana Kartalla-kestävyysverkostossa ja sen neuvottelukunnassa, ja OKKA-sertifikaatin hakeminen on työn alla. Vuosittain järjestetään vastuullisuusteemaisia tapahtumia opiskelijoille, henkilöstölle, työelämän edustajille, muille oppilaitoksille ja yhteistyökumppaneille. Oman toiminnan ympäristövaikutuksia tarkastellaan säännöllisesti, ja kestävyyttä käsitellään sekä opetuksessa että oppilaitoksen arjen käytännöissä.

Kansainvälisyydessä HMAK:n vahvuutena on Erasmus-akkreditointi ja toiminnan kytkeminen opetuksen sisältöihin. Ulkomaanjaksot eivät ole irrallisia kokemuksia, vaan ne suunnitellaan tukemaan opiskelijan ammatillista osaamista, kielitaitoa, kulttuurista osaamista ja työelämävalmiuksia. Esimerkiksi restauroinnin osaamista voidaan kerrata kansainvälisessä oppimisympäristössä, englannin työelämäkieltä harjoitella vastaanottavan oppilaitoksen kanssa ja kestävyyteen liittyviä käytäntöjä kehittää yhdessä kansainvälisten kumppanien kanssa. HMAK:ssa tavoitteena on ollut aiemmin, että kaikki halukkaat opiskelijat ja henkilöstön jäsenet pääsevät kansainväliseen vaihtoon HMAK-vuosiensa aikana. Vuonna 2025–2026 opiskelijavaihtoon lähti 36 oppijaa (18 % oppilaitoksen opiskelijoista) ja 12 henkilökunnan jäsentä (50 % henkilöstöstä). Seuraava tavoite on nostaa opiskelijoiden lukema viidesosaan opiskelijavuosimäärästä.

Kumppanuuksien näkökulmasta HMAK:n vahvuutena on pieni, tiiviisti verkottunut ja pedagogisesti johdettu yhteisö, joka pystyy reagoimaan joustavasti työelämän ja yhteiskunnan muutoksiin. Työelämäjaksot, jatkuvan oppimisen palvelut, kestävän kehityksen verkostot ja kansainvälinen yhteistyö muodostavat kokonaisuuden, jossa koulutuksen laatua rakennetaan yhdessä kumppaneiden kanssa. Samalla on tunnistettava, että pienellä erikoistuneella alalla koulutuksen tehtävä on katsoa myös suhdanteiden yli ja turvata osaavan työvoiman saatavuus pitkällä aikavälillä, keskeinen osaaminen pienessä yksikössä on kuitenkin laadukas opetus, ohjaus ja kehittäminen. Pieni paatti kääntyykin tarvittaessa nopeammin kuin valtamerilaiva.

Elise Nyyssönen, apulaisrehtori

The post HMAK:n vastine OKM:n ammatillisen koulutuksen kehittämislinjauksiin: blogisarja Helsingin Maalariammattikoulun arjesta ja laadusta, osa 3 appeared first on Helsingin Maalariammattikoulu.

HMAK:n vastine OKM:n ammatillisen koulutuksen kehittämislinjauksiin: blogisarja Helsingin Maalariammattikoulun arjesta ja laadusta, osa 2

eveliina.puska@hmak.com — Fri, 28 Aug 2026 07:06:56 +0000

Kokonaiset koulupäivät varmistavat opetuksen, ohjauksen ja tuen

KUVA 1 Esimerkkilukujärjestys kouluviikosta

Opetuksen laadun lähtökohtana on riittävä lähiopetus, ohjaus ja tuki kaikissa oppimisympäristöissä. Opetuspäivät rakentuvat pääsääntöisesti klo 8.00–15.30 välille, perjantaisin klo 8.00–15.00, ja henkilöstö on opiskelijoiden tavoitettavissa koulupäivien aikana joustavasti. Lukuvuonna 2026–2027 tukiopetustunteja sijoitetaan lukujärjestykseen niille opettajille, joilla työsuunnitelmassa on tähän mahdollisuus. Näin opiskelijoille on tarjolla opetusta ja ohjausta noin 33,5 tuntia viikossa. Lukujärjestyksiä suunnitellaan niin, että yhteinen opetus, yksilölliset polut, työelämäjaksot ja tukitoimet voivat toteutua rinnakkain.

Oppimisympäristöt on rakennettu tutkinnon osien taitoharjoittelua varten. Opiskelija harjoittelee opettajan tai työpaikkaohjaajan johdolla niin kauan, että hän saavuttaa henkilökohtaiset tavoitteensa ja pystyy osoittamaan osaamisensa tutkinnon perusteiden arviointikriteerien mukaisesti. Opetuksessa tarjotaan kaikille mahdollisuus tavoitella korkeinta osaamistasoa, mutta arviointi perustuu aina opiskelijan todelliseen osaamiseen. Yhteiset tutkinnon osat integroidaan mahdollisuuksien mukaan ammatillisiin opintoihin, jotta sivistys, viestintätaidot, työelämävalmiudet ja ammatillinen kasvu eivät jää irrallisiksi kokonaisuuksiksi.

Opiskelijan tuki järjestetään HMAK:ssa monitasoisesti. Tukea on saatavilla ryhmässä, pienryhmässä, joustavassa opetuksessa, tukipajassa, ryhmän sisäisinä tukitoimina ja tarvittaessa yksilöllisenä opetuksena. Noin 200 opiskelijalle on tarjolla 1,5 ammatillisen erityisopettajan työpanos, laaja-alainen erityisopettaja sekä koulun johdossa erityispedagogista konsultaatiota tarjoava asiantuntija.

Lisäksi useat opettajat ovat suorittaneet erityispedagogisia opintoja tai jatkokouluttautuvat erityisopettajiksi. Tuen tavoitteena ei ole rakentaa erillistä järjestelmää yksittäisten opiskelijoiden ympärille, vaan luoda oppilaitoksen arkeen sellaiset rakenteet, joissa erilaiset opiskelijat voivat edetä kohti ammattia mahdollisimman sujuvasti.

Vieraskielisten opiskelijoiden opetuksessa painotetaan kielitietoisuutta, selkeää viestintää ja monikanavaista ohjausta. Opettajia koulutetaan selkosuomen käyttöön, ja opetuksessa hyödynnetään visuaalisia, auditiivisia ja kirjallisia ohjeita. Keskeiset ohjeistukset, teoriat, videot ja tehtävät tallennetaan Workseed-oppimisympäristöön, jotta opiskelija voi palata niihin myöhemmin. Suomen kielen oppimista tuetaan sekä oppitunneilla että arjen vuorovaikutustilanteissa. Vieraskielisille opiskelijoille voidaan tarjota myös suomen kielen lukio-opintoja silloin, kun tavoitteena on jatkaa korkeakouluopintoihin.

Olennaista kokonaisissa koulupäivissä on se, miten opetus, ohjaus ja tuki kohdentuvat opiskelijan tarpeisiin ja ovat aidosti saatavilla. Jos opiskelijoille on jo tarjolla opetusta, ohjausta ja tukea laajasti koulupäivän aikana, on perusteltua kysyä, millä konkreettisilla keinoilla määrää voidaan lisätä ilman, että opettajien työaika tai opiskelijan oikeus palautumiseen vaarantuu. Siksi HMAK:n näkökulmasta laadun kehittämisen tulee näkyä erityisesti rakenteiden toimivuudessa, tuen oikea-aikaisuudessa ja opiskelijan etenemisen seurannassa.

Elise Nyyssönen, apulaisrehtori

The post HMAK:n vastine OKM:n ammatillisen koulutuksen kehittämislinjauksiin: blogisarja Helsingin Maalariammattikoulun arjesta ja laadusta, osa 2 appeared first on Helsingin Maalariammattikoulu.

HMAK:n vastine OKM:n ammatillisen koulutuksen kehittämislinjauksiin: blogisarja Helsingin Maalariammattikoulun arjesta ja laadusta, osa 1

eveliina.puska@hmak.com — Fri, 28 Aug 2026 07:04:57 +0000

HMAK:ssa opiskelija voi hyvin

Helsingin Maalariammattikoulussa ammatillisen koulutuksen kehittämislinjauksiin vastataan kokonaisuutena, jossa opiskelijan hyvinvointi, ammattitaidon kehittyminen, työelämävalmiudet ja jatko-opintokelpoisuus rakentuvat rinnakkain. toiminta perustuu vahvaan lähiopetukseen, yksilölliseen ohjaukseen, käytännönläheisiin oppimisympäristöihin sekä tiiviiseen työelämäyhteistyöhön. Tavoitteena on, että opiskelija saa opintojensa aikana sekä ammatillisen osaamisen että sellaiset opiskelu-, työkyky-, digi-, yrittäjyys- ja kansainvälisyysvalmiudet, joiden avulla hän voi sijoittua työelämään, jatkaa opintoihin tai kehittää osaamistaan muuttuvassa yhteiskunnassa. Oppilaitoksen opiskelijat kokevat, että siihen saavat osallistua halutessaan oppilaitoksen kehittämiseen (ARVO 2025-2026, 4,21/5, valtakunnallinen keskiarvo 3,74).

Opiskelijan hyvinvointia ja toimintakykyä tuetaan HMAK:ssa sekä arjen rakenteilla että yhteisöllisillä toimintatavoilla. Hyvinvoinnin tilaa seurataan säännöllisesti muun muassa Amisbarometrin, koulun hyvinvointikyselyn ja terveyskyselyn avulla, ja tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Opiskelijat kokevat, että opiskeluhuoltopalvelut ovat heidän käytettävissään ja opiskeluympäristö on turvallinen. Myös koulun oma hyvinvointikysely nostaa viihtyvyyden vahvuudeksi jo kolmatta vuotta peräkkäin (2024–2026). Osallisuus on vuosien mittaan vahvistunut johtuen tehdyistä toimenpiteistä. Yhteishenki ja opettajien tuki korostuu usein opiskelijoiden vastauksissa.

Opiskelijoiden ryhmäytymistä vahvistetaan pienryhmissä, opetusryhmissä, osaamisalaryhmissä sekä koko koulun yhteisissä toimintapäivissä, joita järjestetään vuosittain useita. Näihin päiviin osallistuu koko koulun henkilöstö, jotta yhteisöllisyys ei jää erilliseksi tapahtumaksi vaan näkyy koko oppilaitoksen toimintakulttuurissa.

Hyvinvoinnin ja osallisuuden rinnalla HMAK:ssa vahvistetaan opiskelijoiden aktiivista toimijuutta. Opiskelijaedustajia on mukana pedagogisissa kehittämisryhmissä, kuten kansainvälisyys-, hyvinvointi- ja markkinointiryhmissä, ja opiskelijakunnan puheenjohtajalla on mahdollisuus osallistua myös opettajien kokouksiin.

Tutor-toiminta on aktiivista ja kytkeytyy sekä orientaatioviikkoihin että markkinointityöhön. Tutor-koulutusta järjestetään kaksi kertaa vuodessa, jotta opiskelijat pääsevät mukaan toimintaan joustavasti. Liikunnallista elämäntapaa tuetaan koko koulun yhteisillä liikuntavälitunneilla, harrastekerholla sekä valinnaisilla liikunnan opinnoilla. Työkykyä ja hyvinvointia ylläpitävät taukoliikuntahetket on liitetty osaksi lukujärjestystä, ja niiden tavoitteena on tukea opiskelijoiden jaksamista suhteessa päivän ammatillisiin ja yhteisiin opintoihin.

Hyvinvointia ei siis rakenneta yksittäisillä toimenpiteillä, vaan opiskelijan arkeen kiinnittyvällä toimintakulttuurilla. Kun opiskelijat tunnetaan yksilöinä, heillä on mahdollisuus osallistua koulun kehittämiseen ja he kokevat kuuluvansa yhteisöön, hyvinvointi muuttuu linjauksesta käytännöksi. Samalla on tärkeää tarkastella laadun mittareita: opiskelijapalautteet, hyvinvointikyselyt ja kouluterveyskyselyn tulokset kertovat, miten opiskelijat itse kokevat arjen, tuen ja yhteisöllisyyden.

Elise Nyyssönen, apulaisrehtori

Arvioitava kohde ja keräystapa	HMAK:n keskiarvo / 5 tai /100 %	Valtakunnallinen keskiarvo /5 tai /100 %
Opiskeluhuoltopalvelut ovat saatavilla (ARVO 2025-2026, valmistuneet)	4,66	3,69
Opiskeluympäristö on turvallinen (ARVO 2025-2026, valmistuneet)	4,66	4,44
Kuulun opiskeluyhteisöön (ARVO 2025-2026, aloittavat)	4,36	4,17
Sain riittävästi tietoa opiskelua ja hyvinvointia tukevista palveluista (ARVO 2025-2026, aloittavat)	4,59	4,00
Kokee kouluinnostusta (Kouluterveyskysely 2025, yli 21-vuotiaat, myös alle 21-vuotiailla yleisempää kuin keskimäärin)	66 %	39 %
Pitää koulunkäynnistä (Kouluterveyskysely 2025, yli 21-vuotiaat), myös alle 21-vuotiailla yleisempää kuin keskimäärin	95 %	80 %
Luokassa on työrauha	97 %	86 %
Opettajat kannustavat opiskelijaa kertomaan mielipiteensä (Kouluterveyskysely 2025, yli 21-vuotiaat)	100 %	88 %
Opettajat kohtelevat opiskelijoita reilusti (Kouluterveyskysely 2025, yli 21-vuotiaat)	96 %	86 %
Tuntee koulussa voivansa olla oma itsensä (Kouluterveyskysely 2025, yli 21-vuotiaat), myös alle 21-vuotiailla yleisempää kuin keskimäärin	97 %	91 %
Mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista (Kouluterveyskysely 2025, yli 21-vuotiaat, myös alle 21-vuotiailla yleisempää kuin keskimäärin)	89 %	62 %

The post HMAK:n vastine OKM:n ammatillisen koulutuksen kehittämislinjauksiin: blogisarja Helsingin Maalariammattikoulun arjesta ja laadusta, osa 1 appeared first on Helsingin Maalariammattikoulu.

Työnantaja kertoo: Tällaista opiskelijan arki työmaalla on

eveliina.puska@hmak.com — Fri, 28 Aug 2026 07:01:28 +0000

Mitä työnantaja odottaa opiskelijalta ensimmäisenä työpäivänä? Maalaus Valo Oy:n yrittäjä Petteri Valo on ohjannut opiskelijoita työpaikoilla jo 25 vuoden ajan. Hänen mukaansa tärkeintä ovat kiinnostus, kommunikaatio ja halu oppia.

Petteri Valo on toiminut maalausalalla jo vuodesta 1991 ja yrittäjänä vuodesta 2019. Opiskelijoita hän on ohjannut työpaikoilla noin 25 vuoden ajan. Mikä työelämässä oppimisen ohjaamisessa motivoi, ja millainen on opiskelijan ensimmäinen päivä työmaalla työnantajan silmin?

Mikä saa sinut ottamaan opiskelijoita työpaikalle oppimaan?

Opiskelijoiden ohjaaminen on antoisaa. On hienoa seurata heidän kehittymistään. Ohjaamalla voi siirtää omaa osaamistaan eteenpäin ja olla mukana alan kehityksessä. Nuorten ja aikuisten opiskelijoiden kanssa työskentely antaa paljon myös ohjaajalle.

Parhaita hetkiä ovat ne, kun opiskelija oivaltaa, oppii uutta ja kehittyy työssään. Erityisen palkitsevaa on nähdä opiskelijan löytävän oman paikkansa alalta ja jäävän työelämään. Kun on ohjannut opiskelijoita pitkään, töissä törmää entisiin ohjattaviin: he voivat olla nykyään työntekijöitä, työnjohtajia, yrittäjiä, opettajia… On hienoa, kun on voinut vaikuttaa omalta osaltaan opiskelijan urapolkuun.

Mitä tapahtuu opiskelijan ensimmäisenä päivänä työmaalla?

Kun uusi opiskelija saapuu työmaalle, tärkeintä on luoda keskusteluyhteys. Aluksi jutellaan rennosti esimerkiksi siitä, miksi opiskelija on hakeutunut alalle ja mikä häntä motivoi.

Ensimmäisenä päivänä moni jännittää ihan perusasioita. Uusia ihmisiä, uusia paikkoja ja uusi tilanne. Ennakkokäsityksiäkin voi olla paljon siitä, millainen työpaikkaohjaaja on, millaista on olla työelämässä oppimassa ja harjoittelemassa, tai millaista on rakennustyömaalla.

Petteri Valon mukaan opiskelijalle tärkeintä on avoin asenne oppimiseen.

”Työmaalle tullessa kannattaa yrittää imeä mahdollisimman paljon tietoa. Keskittyminen tekeillä olevaan asiaan, kommunikaatio ohjaajan ja muiden työmaan ihmisten kanssa sekä kiinnostus alaan ovat tärkeitä. Kysyä saa ja pitää. Myös sitä, miksi asiat tehdään tietyllä tavalla.”

Mitä oppilaitoksessa ei aina nähdä pienyrittäjän arjesta?

Työmaiden ja pienyrittäjän arki voi muuttua todella nopeasti. Työmaat ja niiden kiireellisyys voivat vaihtua lyhyelläkin varoitusajalla ja joskus työpäivien sisältö elää paljon tilanteiden mukaan.

Kiireisinä päivinä tärkeintä on kommunikaatio. Tarvittaessa opiskelijan ja koulun kanssa sovitaan yhdessä, miten tilanteessa toimitaan. Voiko työpäivää mukauttaa, voiko työmaa vaihtua aivan toiseksi. Neuvottelemalla ja soveltamalla asiat hoituvat.

Millaisia opiskelijoita työelämässä arvostetaan?

Vuosien varrella vastaan on tullut paljon erilaisia opiskelijoita. Petteri Valon ovat päässeet yllättämään erityisesti ne opiskelijat, joilla on luontaista kädentaitoa ja aitoa kiinnostusta alaa kohtaan.

”Matkan varrella on ollut paljon helmiä”, hän toteaa. Opiskelijalla on voinut olla vain puoli vuotta opiskelua takana, ja silti jo valtavasti osaamista.

Mitä nykyiset opiskelijat osaavat erityisen hyvin?

Petteri Valon mukaan nykyiset opiskelijat hallitsevat aiempaa paremmin tietokoneiden ja ylipäänsä tietotekniikan käytön. Myös kielitaitoa on ihan eri tavalla kuin aiemmin. Toisaalta työelämässä tarvittavassa viestinnässä ja muuttuvien tilanteiden käsittelyssä on hänen mielestään edelleen harjoiteltavaa.

Kuvassa keskellä Petteri Valo ja ympärillä kaksi HMAK:n opiskelijaa.

Terveisiä oppilaitokselle

Petteri toivoo, että opiskelijoille korostetaan nimenomaan työelämätaitojen merkitystä. Työelämässä tarvitaan ymmärrystä siitä, miksi töissä ollaan. Työ ei ole vain palkan ansaitsemista, vaan myös sisältöä elämään. Perusasioiden merkitystä ei voi korostaa liikaa. Jokaisen opiskelijan pitäisi miettiä omalla kohdallaan mitä työ minulle merkitsee. Näitä asioita olisi hyvä pohtia pitkin opiskeluja.

Hänen mielestään oppilaitoksessa opetettavista asioista ei kannata karsia. Myös sellaisista aiheista, joiden merkitystä opiskelija ei tässä hetkessä näe, voi olla myöhemmin paljon hyötyä. Esimerkkinä hän mainitsee maalikemian, joka ei kiinnostanut omissa opiskeluissa paljoakaan, mutta josta on ollut valtavasti hyötyä ammatissa. Yleissivistävistä aineistakaan ei pitäisi tinkiä. Koulutuksen tehtävä on myös antaa sivistystä, ja eri aineiden osaaminen konkretisoituu usein vasta työelämässä.

Työpaikkaohjaajan näkökulmasta yhteistyötä helpottaa se, että oppilaitos jakaa jotakin taustatietoa opiskelijasta ja yhteisesti sovituista tavoitteista työelämäjaksolle. On helpompi suunnitella ohjaamista ja työtehtäviä, kun tavoitteet ovat selvillä.

Millaisia osaajia ala tarvitsee tulevaisuudessa?

Yksi asia ei ole muuttunut vuosien aikana.

”Maalausala tarvitsee itseohjautuvia osaajia, jotka ymmärtävät alaa ja pystyvät soveltamaan oppimaansa erilaisissa tilanteissa.”

The post Työnantaja kertoo: Tällaista opiskelijan arki työmaalla on appeared first on Helsingin Maalariammattikoulu.